kikka kuutonen

Ainakin Rööperissä tunnetaan termi 'kikka kuutonen' hyvin. Sillä tarkoitetaan jotain näppärää oivallusta tai temppua, jolla jokin hankalalta näyttävä asia ratkaistaan helposti ja tyylikkäästi.

Annan tässä tuoreen esimerkin kikka kuutosen käytöstä.

Itella leimaa kirjeet koneellisesti n.s. ketjuleimalla. Usein tämä on vielä hyvin ruma, sillä kirje on liikkunut leimauksen aikana. Tällaisen leiman saanut merkki on käytännöllisesti katsoen postimerkkien keräilijälle arvoton.

Filatelistit haluavat saada postia, jossa on kauniisti leimatut merkit. Toki lähettäjä voi mennä postikonttoriin ja pyytää saada kirjeeseensä n.s. filateelisen leimauksen. Parhassa tapauksssa hän voi jopa saada leimata kirjeen itse. Aina ei kuitenkaan ehdi käydä postikonttorissa. Miten eräät filatelistit ovat järjestäneet sen, että heidän (normaaliin postilaatikkoon) jätetyt kirjeensä leimataan käsin?

Vastaus kuuluu: kikka kuutosella. Saan joiltakin filatelistiystäviltäni kirjeitä, jossa kirjeen oikeaan yläkulmaan, siis postimerkille kuuluvalle paikalle, on liimattu sininen prioritytarra, joka osoittaa kirjeen olevan 1 luokan postia. Postimerkit on liimattu kirjeen vasempaan laitaa. Lopputulos on se, että prioritytarra saa ruman ketjuleiman, ja merkit on leimattu käsin, tai jopa tulleet leimaamattomina eli n.s. ohileimattuina. Tämä kikka kuutonen toimii, mutta kyllä Itella vielä jonkin tavan keksii näinkin postitttujen kirjeiden merkkien tuhoamiseksi.