Kakoilu

Puhekielinen termi, joka viittaa usein tilanteeseen, jossa joku änkyttää tai sanoo asioita epäselvästi. Se voi myös tarkoittaa sähläämistä tai epävarmaa toimintaa.

Sana saattaa tulla verbistä "kakistella", joka tarkoittaa vaikeutta saada sanoja suusta tai äännellä epäröiden.

Alkuun vähän kakoilin, mutta sain pointtini lopulta perille.

Meni ihan miten sattui – pelkkää kakoilua.

Termiä on vaikea määritellä tarkasti, mutta käytetään kuvaamaan epämääräistä käytöstä. Verrattavissa häröilyyn.

- Emmä salee hannaa lähtee pykälään.
- Mitä vittuu sä ny kakoilet, totta kai sä lähet!

Dallasin just odekan ohi. Joku nipa kakoili siel huolel skeglun kans.