skolioosi

ACAB
21.5.2025

Skolioosi on selkärangan kolmiulotteinen epämuodostuma, jossa selkäranka kaartuu sivusuunnassa ja samalla usein kiertyy omalla akselillaan. Vaikka monilla ihmisillä selkäranka ei ole täysin suora, skolioosissa kaarevuus on rakenteellista ja selvästi havaittavaa. Kaarevuus voi esiintyä C- tai S-muotoisena, ja se voidaan mitata Cobbin kulman avulla röntgenkuvasta. Yli 10 asteen kaarevuutta pidetään lääketieteellisesti merkittävänä skolioosina.

~~Skolioosityypit~~

1. Idiopaattinen skolioosi

•Yleisin muoto, n. 80–85 % tapauksista
•Syy tuntematon
•Usein ilmenee murrosiässä (adolescent idiopathic scoliosis), erityisesti tytöillä

2. Synnynnäinen skolioosi

•Johtuu sikiöaikaisista epämuodostumista selkärangan kehityksessä

3. Neuromuskulaarinen skolioosi

•Johtuu hermo- tai lihassairauksista, kuten CP-oireyhtymästä tai lihasdystrofiasta

4. Degeneratiivinen skolioosi (aikuisiän skolioosi)

•Aiheutuu ikääntymiseen liittyvästä selkärangan kulumisesta

5. Toissijainen skolioosi

•Esimerkiksi jalan pituuserosta tai huonosta ryhdistä johtuva

~~Oireet~~

•Usein aluksi oireeton, etenkin lapsilla
•Näkyvä epäsymmetria: esimerkiksi toinen hartia tai lapaluu korkeammalla
•Selkäkipu, erityisesti aikuisilla
•Väsymys selässä tai rajoittunut liikkuvuus
•Vakavissa tapauksissa hengityksen tai sisäelinten toiminnan häiriöt

~~Diagnoosi~~

•Kliininen tutkimus (esim. Adamsin eteen taivutustesti)
•Röntgenkuvaus, jolla mitataan kaarevuus
•Tarvittaessa MRI tai CT poikkeavien oireiden tai epäselvän syyn vuoksi

~~Hoito~~

•Seuranta lievissä tapauksissa
•Korsettihoito, jos kaarevuus etenee kasvuiässä
•Fysioterapia ja aktiivinen liikunta tukevat lihaksistoa
•Kirurginen hoito (esim. selän luudutus), jos kaarevuus on vakava tai oireita ei saada hallintaan

~~ Elämä skolioosin kanssa ~~

Monet ihmiset elävät täysin normaalia elämää lievän tai keskivaikean skolioosin kanssa. Oikea-aikainen diagnosointi ja seuranta ovat avainasemassa etenemisen ehkäisemiseksi. Vakavissa tapauksissa varhainen hoito voi ehkäistä pysyviä vaurioita tai kivuliaita komplikaatioita.

Potilaalla todettiin idiopaattinen skolioosi ensimmäisen kerran 12-vuotiaana kouluterveystarkastuksessa. Röntgenkuvissa mitattu Cobbin kulma oli tuolloin 18 astetta rintarangan alueella. Säännöllisessä seurannassa kaarevuus on edennyt maltillisesti, mutta saavutti 26 astetta 14. ikävuoteen mennessä, jolloin aloitettiin korsettihoito.

Fysioterapeuttinen arvio osoitti epäsymmetriaa lantiokorin ja hartiarenkaan asennossa, sekä rintarangan rotaatiota oikealle. Potilaalla esiintyy myös ajoittaista rasitukseen liittyvää selkäkipua. Liikkuvuus on säilynyt hyvänä, mutta erityisesti istumatyö aiheuttaa jäykkyyttä lannerangan alueella.

Fysioterapia on kohdennettu syvien tukilihasten aktivointiin ja asento- sekä hengitystietoisuuteen. Käytössä on ollut Schroth-menetelmän mukainen harjoitusohjelma. Lisäksi potilasta on ohjattu yksilöllisesti liikuntaan, jossa vältetään toispuoleista kuormitusta.

Potilas kykenee opiskelemaan ja toimimaan päivittäisessä elämässä normaalisti. Seuranta jatkuu vuosittain ortopedin vastaanotolla. Mikäli kaarevuus ylittää 40 astetta tai ilmenee toiminnallisia haittoja, harkitaan kirurgista interventiota. Tällä hetkellä tilanne ei sitä edellytä.