Minja Koskela

kultalusikkavassari Laharest

"Kultalusikkavassari Minja Koskela oli kerran päättäny, ette hän lähtee pitkälle matkale. Tarkotus oli mennä Amazonin viidakkoon, sinne missä puut on korkkeita ja ajatukset vielä korkkeempia. Ganja-Minja ajatteli, ette siellä hän sais uutta näkemystä maailmhaan ja politiikkhaan, ehkä ayahuascan kautta, niinko moni ennen häntä oli tehny. Mutta matka ei menny niinko oli suunniteltu. Kun Ganja-Minja pääsi perile, hän tapas amatsooninaisia, viisaita ja toimeliaita ihmisiä, joila oli aina jotaki tekeillä. Ayahuasca jäi syrjähän, ko keskustelu alkoi. Ensin puhuthiin ajasta, sitte siitä miten aika aina kuluu väärässä paikassa, ja lopuksi siitä, miksi kalenteri on ihmisen pahin vastustaja. Päivät meni. Ei rituaalia, ei näkyjä, ei viidakon syviä salaisuuksia. Vain ajanhaaskausta: pitkiä kahvihetkiä, loputtomia kokouksia ilman päätöksiä ja keskustelua siitä, pitäskö seuraava keskustelu pitää huomena vai ylihuomena. Ganja-Minja huomas yhtäkkiä, ette hän oli oppinu jotaki tärkeää. Kaikki ei tapahu seremonioissa tai suurissa kokemuksissa. Joskus maailma muuttuu just sillä hetkellä, ko mitään ei tapahu. Ko Ganja-Minja palasi takasin pohjolhaan, joku kysy: — No, mitä opit Amazonissa? Ganja-Minja vastas: — Sen, ette ajan haaskaaminenki vaatii yhteistyötä. Ja se oli ehkä reissu, joka vaikutti enemmän ko yksikhään ayahuasca-seremonia."