hirmuvelkaantuminen

miltei kaikki 200+ maailman kansaa⸻pl. osa germaanimaista⸻ovat myymässä tätä vauhtia itsejänsä vasalleiksi ja orjiksi vapaaehtoisesti valtionvelan sekä holtittoman luottoluokituksen kautta

Kuvittele valtio perheeksi, joka shoppailee luottokortilla kuin ei olisi huomista⸻aluksi bileet ovat mahtavat, mutta pian laskut kasaantuvat ja korko puree nilkkaan niin, että koko talo natisee, ja se on juuri miksi valtion hirmuvelkaantuminen on kuin piilotettu aikapommi, joka räjähtää hitaasti mutta varmasti, aiheuttaen inflaatiota, verojen nousua, palveluiden leikkauksia ja talouskasvun hidastumista, koska rahat menevät vanhojen velkojen maksuun uusien investointien sijaan, ja pahimmillaan se johtaa kriiseihin, joissa kansainväliset lainanantajat sanovat "ei enää senttiäkään" ja koko kansa kärsii austerity-‍dieetistä, jossa kahvi korvataan vedellä ja lomat unohdetaan, kuten nähtiin Kreikassa 2010-‍luvulla, missä velka kipusi yli 180 prosenttiin BKT:sta aiheuttaen massatyöttömyyttä, mielenosoituksia ja EU:n pelastusrenkaita, jotka pakottivat leikkaamaan eläkeiät ja palkkoja niin, että kansa huusi "ouzo auttaa mutta ei riitä", tai Japanissa, jossa velka on nyt yli 230 prosenttia BKT:sta ja talous matelee deflaation suossa, kun hallitus pumppaa rahaa sisään mutta kasvu ei lähde lentoon, koska korkomenot syövät budjetin ja ikääntyvä väestö vain pahentaa asiaa, tai Purjevene-‍Zuelassa, missä velka yli 164 prosenttia BKT:sta yhdistyi öljyriippuvuuteen ja hyperinflaatioon, jolloin raha menetti arvonsa nopeammin kuin jäätelö auringossa ja miljoonat pakenivat nälkää ulkomaille, tai Libanonissa samalla tasolla 164 prosenttia, missä pankkikriisi ja korruptio romahduttivat valuutan ja jättivät ihmiset ilman säästöjään, kun taas Sudanissa yli 222 prosenttia velkaa BKT:sta sodan ja epävakauden takia tekee maasta varoittavan esimerkin, miten velka voi lukita maan köyhyyden kierteeseen ilman ulkopuolista apua, ja Italiassa 137 prosenttia velkaa BKT:sta pitää hallituksia varpaillaan, kun EU vahtii jokaista euroa ja talouskasvu on hidasta kuin kilpikonna maratonilla, kun taas taloutensa hyvin hoitavat maat näyttävät mallia, kuten Kuwait, jossa velka on vain 7,3 prosenttia BKT:sta öljytulojen ansiosta, mikä mahdollistaa investoinnit infrastruktuuriin ja kansalaisten hyvinvointiin ilman jatkuvaa stressiä, tai Liechtenstein, missä velka 0,5 prosenttia BKT:sta tekee maasta taloudellisen supersankarin, jossa verot ovat matalat ja palvelut huippuluokkaa, kiitos tiukan budjettikurin ja pankkitoiminnan, tai Brunei 2,3 prosenttia velkaa BKT:sta, jossa kaasurikkaudet pitävät valtion kassat pullollaan ja kansan tyytyväisenä ilman velkahuolia, tai Viro, jossa velka noin 23 prosenttia BKT:sta digitaalisen talouden ja EU-‍jäsenyyden ansiosta mahdollistaa nopean kasvun ja innovoinnit ilman, että menneisyyden velat hidastavat, tai Luxemburg 25 prosenttia, missä finanssikeskuksen tulot pitävät velan kurissa ja mahdollistavat korkean elintason, tai Tanska 29,7 prosenttia, jossa pohjoismainen malli yhdistyy fiskaaliseen vastuuseen niin, että sosiaaliturva pysyy vahvana ilman ylivelkaantumista, ja Suomessa, jossa velka lähentelee 90 prosenttia BKT:sta, puolueet kinastelevat tästä aiheesta kuin perhe illallispöydässä, missä Kokoomus ja Keskusta perinteisesti ajavat tiukkaa velkakuritusta ja austeritya, kuten nykyhallituksessa, jossa Petteri Orpon johtama oikeisto ehdottaa "debt brake" -‍velkajarrua alentamaan velkaa 40 prosenttiin BKT:sta viidenkymmenen vuoden austerityllä, mikä tarkoittaa leikkauksia ja verojen kiristämistä kasvun edistämiseksi, kun taas Perussuomalaiset ovat mukana tässä sopimuksessa mutta populisminsa takia lupailevat ennen vaaleja menojen säilyttämistä köyhille, vaikka nyt ajavatkin konservatiivista linjaa Riikka Purran johdolla, ja SDP osallistuu velkajarrusopimukseen mutta korostaa, ettei se sanele leikkauksia vaan tekee vaihtoehdot selväksi äänestäjille, pitäen kiinni sosiaaliturvasta ja menoista, Vihreätkin ovat mukana mutta varoen austerityn vaikutuksia ilmastoinvestointeihin, kun taas Vasemmistoliitto jättäytyi ulos koko sopimuksesta vastustaen tiukkoja leikkauksia ja vaatien enemmän menoja hyvinvointiin, nähdessään velan hallinnan liian oikeistolaisena lähestymistapana, joka osuu kovimmin heikompiosaisiin, joten Suomessa puolueiden vertailu näyttää, miten oikeisto painottaa velan vähentämistä talouskasvun moottorina, kun taas vasemmisto näkee velan työkaluna investointeihin ja tasa-arvoon, mutta lopulta kaikki paitsi kultalusikkavassarit ovat sitoutuneet tähän parlamentaariseen paktiin, joka yrittää pysäyttää velkakierteen ennen kuin se muuttuu Kreikan kaltaiseksi tragikomediaksi.