hama

hamassa (myös paikallissijamuodot hamasta, hamaan) vars. ylät. ilmaisemassa jnk esiintymisen, suorittamisen tms. äärimmäiskohtaa: jssak kaukana; jstak alkaen, lähtien, asti t. saakka; jhk asti t. saakka. Hamassa muinaisuudessa. Hamasta lapsuudesta (alkaen, saakka). Hamaan kuolemaansa asti. Hamaan maan ääriin (asti, saakka). Hamaan kolmanteen ja neljänteen polveen. (MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0)


_____

Toisaalta sana kuuluu siihen vahvistussanojen ryhmään, kuten esimerkiksi supi suomalainen, täpö täysi ja muut sen kaltaiset. Sitä ei aina voida tarkkaan määritellä, mutta sopivasti käytettynä lisää pääsanan ilmaisuvoimaa ja antaa tekstille enemmän kiehtovuutta.
(p3.foorumi.info 19.7.2007)