jauhaa loputtoman pitkiä, kieroutuneita ja itseään toistavia pohdintoja jostain äärimmäisen triviaalista tai käsitteellisesti täysin sumuisesta aiheesta ikään kuin kyseessä olisi koko ihmiskunnan kohtalon ratkaiseva metafyysinen arvoitus, käyttää vähintään 17 eri abstraktia lainasanaa sekaisin (dasein, qualia, noumenon, epifenomenismi, solipsismi, ontologinen ero jne.), toistaa samaa ajatusta vähintään viidellä eri sanamuodolla, eksyy vähintään kolme kertaa täysin sivuraiteelle, palaa sieltä takaisin kysymällä "mutta entäpä sitten kuitenkin toisaalta", heittää väliin pari kreikankielistä termiä ilman käännöstä, unohtaa alkuperäisen kysymyksen olemassaolon jo kymmenennen lauseen jälkeen, alkaa lopulta puhua ajan luonteesta vaikka aihe oli alun perin kahvin maku, siteeraa Heideggeriä väärin, väittää ettei kukaan oikeasti ymmärrä Wittgensteinia, toteaa että "kieli on vankila" vaikka itse juuri käytti 400 sanaa selittääkseen miksi vessapaperi tuntuu pehmeältä, kiertää asian ympäri vielä kerran jotta varmistuisi ettei kukaan saanut selvää, ja päättää koko shown lähes aina johonkin näistä kolmesta klassikosta: 1️⃣ "kaikki on kuitenkin lopulta suhteellista", 2️⃣ "ehkä totuutta ei lopulta ole olemassakaan", 3️⃣ "no mutta kuka minä olen että minä tätä tietäisin"
Se on niin & näin,,,..,,,., filosofoikaamme!!¡!
Anna arvio
Raportoi määritelmä
Kiitos! Käymme raportin läpi mahdollisimman pian.