tilastotiede on hieno tieteenala, ja olen itse sen ihailija ja myös innokas soveltaja. Tilastojen laatiminen ja lukeminen vaatii kuitenkin ammattitaitoa, jota kaikilla ei ole.
Joskus tilastoilla vääristellään tarkoituksellisesti tosiasioita, mikä on mielestäni anteeksiantamatonta.
Joskus taas törmää tilastoihin, jotka ovat yksinkertaisesti typerästi laadittuja.
Euroopan Unionin tilastolaitos on organisaatio, joka tekee äärimmäisen vaikeaa työtä. Se laatii tilastoja, joissa vertaillaan unionin jäsenmaiden, ja välillä jopa kaikkien maailman maiden, tilannetta ja suorituskykyä monien asioiden suhteen. Luotetttavan datan hankkiminen on usein äärimmäisen vaikeaa tai jopa mahdotonta. Joskus joudutaan turvautumaan ns. Stetson-menetelmään, eli kysymään muutaman asiantuntijan arvio ja laskemalla niistä keskiarvo. Hilpeää on se, että tämän laskun virherajat annetaan tuloksen virherajoiksi ilmoittamatta siitä, miten tulos on saatu.
Muutama vuosi sitten EU rankkasi Suomen melkein pahnanpohjimmaiseksi puhelinyhteyksien saatavuudessa. Tutkimuksessa analysoitiin puhelinkoppien määrää tuhatta asukasta kohti. Kehittyvissä maissa tämä on erinomainen indeksi. Helsingissä oli viimeinenkin puhelinkoppi siirretty Tekniikan museoon. Revi siitä sitten!